Tuoksukki ei ole sukua joulupukille, vaan pujolle.
Se on kasvi. Eikä mikä tahansa pujonsukuinen, vaan voimakkaan allergeeninen.
Henkilöt, jotka ovat allergisia pujolle, voivat saada oireita tuoksukin siitepölystä.
Marunatuoksukki, Ambrosia artemisiifolia, on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa se määritellään haitalliseksi vieraslajiksi.
Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa jossakin määrin pujoa (Artemisia vulgaris). Se on pystykasvuinen ja usein runsaasti haaroittunut. Sen tähkämäiset kukinnot ovat vaatimattomat. Kasvin koko voi vaihdella kymmenestä sentistä jopa metriin. Suomessa laji kukkii vasta syys-lokakuussa, eikä tiettävästi ehdi tuottaa itämiskykyistä siementä.Suomessa marunatuoksukki on yleensä linnunsiemensekoitusten mukana kulkeutuva tulokas, jota esiintyy satunnaisena Oulun korkeudelle saakka. Lintujen ruokintapaikkojen lisäksi sen voi löytää myös joutomailta ja kaatopaikoilta.
Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on peltojen rikkakasvi ja muiden häirittyjen kasvupaikkojen kasvi. Parhaiten se kasvaa runsasravinteisilla, muusta kasvillisuudesta avoimilla kasvupaikoilla. Se sietää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Marunatuoksukki tuottaa runsaasti siemeniä (yksi kasvi jopa 100 000 kpl) ja sillä on siten suuri leviämispotentiaali. Siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta.Ensimmäinen havainto marunatuoksukista Euroopassa on Saksasta 1863. Se on 1900-luvun loppupuolelta lähtien levinnyt etenkin Keski-Euroopassa ja jatkaa edelleen leviämistään. Se on runsastunut muun muassa Pohjois-Saksassa ja äskettäin se on vakiintunut myös Etelä-Ruotsiin. Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi.
Marunatuoksukki tuottaa pujon tapaan runsaasti siitepölyä, jolle voi allergisoitua. Pohjois-Amerikassa se on pahin allergiaa aiheuttava kasvi. Myös kasvin esiintymisalueilla Euroopassa sille
allergisoituu 3–6 % väestöstä. Allergiaoireita on todettu esiintyvän jopa 200 km päässä kasvin esiintymisalueista, ja kasvin siitepölyä havaitaan toisinaan myös Suomessa. Kosketuksesta se saattaa aiheuttaa myös ihotulehdusta. Euroopan pelloilla se on voimakkaasti viljelykasvien kanssa kilpaileva rikkakasvi. Se on haitallinen myös kasvaessaan laitumilla ja niityillä, ja laiduntavat eläimet jättävät sen tavallisesti syömättä.Suomessa marunatuoksukki ei vielä näytä pystyvän lisääntymään. Lyhyen päivän kasvina ja myöhäisenä kukkijana se ei ehdi tuottaa kelvollista siementä, mutta ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tilannetta tulevaisuudessa.
Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan muikaan marunatuoksukki kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.
Se on kasvi. Eikä mikä tahansa pujonsukuinen, vaan voimakkaan allergeeninen.
Henkilöt, jotka ovat allergisia pujolle, voivat saada oireita tuoksukin siitepölystä.
Marunatuoksukki, Ambrosia artemisiifolia, on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa se määritellään haitalliseksi vieraslajiksi.
kukinta alkaa Suomessa näihin aikoihin vuodesta. Hyviä paikkoja etsiä ovat puutarhat, lintujen ruokintapaikat ja joutomaat.
Tarkoitus ei ole käydä tuoksukkien kimppuun ja alkaa suin päin hävittää niitä. Päinvastoin. Tutkijat toivovat, että esiintymistä vain kerrotaan heille, Turun yliopiston siitepölytiedotukseen, jotta he voisivat alkaa seurata niiden kehittymistä.
Sillä tavalla saataisiin selville, ehtiikö tuoksukki tuottaa Suomen leveysasteilla siitepölyä ja kypsiä hedelmiä.
Tuoksukki kasvaa reilusti yli metrin korkuiseksi. Lehdet ovat voimakkaasti liuskoittuneet. Se muistuttaa jonkin verran pujoa, mutta pujon kukinta alkaa olla jo ohi kun tuoksukki vasta pääsee vauhtiin.
Tarkoitus ei ole käydä tuoksukkien kimppuun ja alkaa suin päin hävittää niitä. Päinvastoin. Tutkijat toivovat, että esiintymistä vain kerrotaan heille, Turun yliopiston siitepölytiedotukseen, jotta he voisivat alkaa seurata niiden kehittymistä.
Sillä tavalla saataisiin selville, ehtiikö tuoksukki tuottaa Suomen leveysasteilla siitepölyä ja kypsiä hedelmiä.
Tuoksukki kasvaa reilusti yli metrin korkuiseksi. Lehdet ovat voimakkaasti liuskoittuneet. Se muistuttaa jonkin verran pujoa, mutta pujon kukinta alkaa olla jo ohi kun tuoksukki vasta pääsee vauhtiin.
Muitakin eroja löytyy: tuoksukin varressa on vaaleita karvoja, pujon varsi on uurteinen ja niukasti karvainen.
Tuoksukin lehdet ovat heleän vihreät, pujon lehdet ovat päältä tumman vihreät ja alapuolelta hopeanharmaat.
Tämän hetken tiedon mukaan marunatuoksukki ei lisääntyisi Suomessa, mutta jos näin kävisi, torjuntatoimet pitäisi aloittaa. Se on vakiintunut floorakuntaan jo Etelä-Ruotsissa.
Tuoksukin lehdet ovat heleän vihreät, pujon lehdet ovat päältä tumman vihreät ja alapuolelta hopeanharmaat.
Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa jossakin määrin pujoa (Artemisia vulgaris). Se on pystykasvuinen ja usein runsaasti haaroittunut. Sen tähkämäiset kukinnot ovat vaatimattomat. Kasvin koko voi vaihdella kymmenestä sentistä jopa metriin. Suomessa laji kukkii vasta syys-lokakuussa, eikä tiettävästi ehdi tuottaa itämiskykyistä siementä.Suomessa marunatuoksukki on yleensä linnunsiemensekoitusten mukana kulkeutuva tulokas, jota esiintyy satunnaisena Oulun korkeudelle saakka. Lintujen ruokintapaikkojen lisäksi sen voi löytää myös joutomailta ja kaatopaikoilta.
Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on peltojen rikkakasvi ja muiden häirittyjen kasvupaikkojen kasvi. Parhaiten se kasvaa runsasravinteisilla, muusta kasvillisuudesta avoimilla kasvupaikoilla. Se sietää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Marunatuoksukki tuottaa runsaasti siemeniä (yksi kasvi jopa 100 000 kpl) ja sillä on siten suuri leviämispotentiaali. Siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta.Ensimmäinen havainto marunatuoksukista Euroopassa on Saksasta 1863. Se on 1900-luvun loppupuolelta lähtien levinnyt etenkin Keski-Euroopassa ja jatkaa edelleen leviämistään. Se on runsastunut muun muassa Pohjois-Saksassa ja äskettäin se on vakiintunut myös Etelä-Ruotsiin. Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi.
Marunatuoksukki tuottaa pujon tapaan runsaasti siitepölyä, jolle voi allergisoitua. Pohjois-Amerikassa se on pahin allergiaa aiheuttava kasvi. Myös kasvin esiintymisalueilla Euroopassa sille
Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan muikaan marunatuoksukki kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.
Suomessa marunatuoksukin esiintymistä tulee tässä vaiheessa tarkkailla. Jos kasvi alkaa selvästi tuottamaan siementä ja lisääntymään, tulee torjuntatoimiin ryhtyä välittömästi.
Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006227205.html
https://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39794/show
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marunatuoksukki
Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006227205.html
https://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39794/show
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marunatuoksukki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti