sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Sijoitus resepti

Ostaako Nokiaa vai Nordeaa? Moni aloitteleva sijoittaja pohtii tällaisia kysymyksiä, sillä sijoittaminen yleensä mielletään osakepoiminnaksi, jossa yritetään ostaa yhtiöiden osakkeita ennen kuin niiden hinnat nousevat pilviin. Sormi menee suuhun siinä kohtaa, kun pitäisi tietää, minkä yhtiön kurssi kohta nousee.

1. Moni aloittaa sijoittamalla suomalaisiin yhtiöihin, esimerkiksi Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan yhtiöön sijoittavaan rahastoon. Se on ihan hyvä tapa aloittaa.

2. Voit hajauttaa rahastosijoituksia Eurooppaan ja Amerikkaan. Helsingin pörssistä ei löydy kaikkien alojen yhtiöitä, joten sijoittamalla kansainvälisesti voit saada salkkuusi myös esimerkiksi huipputeknologiayhtiöiden osakkeita. Thurénin rahastot ovat matalakuluisia. Niiden hoitopalkkio on alle 0,5 prosenttia vuodessa.

3. Sijoita joka kuukausi palkasta ennen kuin kulutat muuhun.

4. Säästäminen on vaihtokauppaa tämän hetken ja tulevaisuuden välillä. Jos säästän nyt jostain ja sijoitan sen summan, tulevaisuuden Julia hyötyy enemmän kuin tämän hetken Julia.

Alcolapia alcalica -kirjoahven

Tansaniassa sijaitseva Natron-järvi ällistyttää jo pelkällä ulkomuodollaan: sen vesi kun on punaista. Väri tulee erittäin emäksisen ja lämpötilaltaan yli 40-asteisen järven vedessä elävistä pieneliöistä.

Moni muu laji ei Natron-järvessä pärjääkään. Siinä elää endeemisenä lajina Natronin rankkoihin olosuhteisiin sopeutunut Alcolapia alcalica -kirjoahven.

Moni muu laji ei Natron-järvessä pärjääkään. Siinä elää endeemisenä lajina Natronin rankkoihin olosuhteisiin sopeutunut Alcolapia alcalica -kirjoahven.

Lisäksi Natron on tärkeä flamingoille. Niitä pesii Natron-järvellä vuosittain jopa 2,5 miljoonaa. Flamingot rakentavat pesänsä pienille saarille, joita järven keskelle muodostuu kuivan kauden aikaan sen pinnan laskiessa.

Tansaniassa on välillä suunniteltu, että järveen johdettaisiin raikasta vettä ja sen tappava suolapitoisuus saataisiin näin laskemaan. Suunnitelmien pelätään kuitenkin vahingoittavan uhanalaisten flamingojen kantaa.

Järven vedessä on paljon suolaa ja erilaisia mineraaleja. Natronin vesi kirvelee ja polttaa siihen tottumattomien eliöiden silmiä ja ihoa. Siihen pudonneita ja kuolleita eläimiä on jopa kalkkeutunut suolapatsaiksi.

Live Science -sivuston mukaan kivettyminen ei tapahdu sillä samalla, vaan mineraalit säilövät eläinten ruumiit samaan tapaan kuin egyptiläiset muumiot.

Katso alta valokuvaaja Nick Brandtin pysäyttäviä kuvia suolajärven veden kivettämistä eläimistä. Kuvaaja tosin tunnustaa, etteivät hänen kuvaamansa linnut, jyrsijät ja lepakot olleet noissa asennoissa miehen löytäessä ne. Hän on asetellut kivettyneet ruumiit kuvia varten elävän näköisiin asentoihin.

Marunatuoksukki, Ambrosia artemisiifolia

Tuoksukki ei ole sukua joulupukille, vaan pujolle.

Se on kasvi. Eikä mikä tahansa pujonsukuinen, vaan voimakkaan allergeeninen.

Henkilöt, jotka ovat allergisia pujolle, voivat saada oireita tuoksukin siitepölystä.

Marunatuoksukki, Ambrosia artemisiifolia, on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa se määritellään haitalliseksi vieraslajiksi.

kukinta alkaa Suomessa näihin aikoihin vuodesta. Hyviä paikkoja etsiä ovat puutarhat, lintujen ruokintapaikat ja joutomaat.

Tarkoitus ei ole käydä tuoksukkien kimppuun ja alkaa suin päin hävittää niitä. Päinvastoin. Tutkijat toivovat, että esiintymistä vain kerrotaan heille, Turun yliopiston siitepölytiedotukseen, jotta he voisivat alkaa seurata niiden kehittymistä.

Sillä tavalla saataisiin selville, ehtiikö tuoksukki tuottaa Suomen leveysasteilla siitepölyä ja kypsiä hedelmiä.

Tuoksukki kasvaa reilusti yli metrin korkuiseksi. Lehdet ovat voimakkaasti liuskoittuneet. Se muistuttaa jonkin verran pujoa, mutta pujon kukinta alkaa olla jo ohi kun tuoksukki vasta pääsee vauhtiin.

Muitakin eroja löytyy: tuoksukin varressa on vaaleita karvoja, pujon varsi on uurteinen ja niukasti karvainen.

Tuoksukin lehdet ovat heleän vihreät, pujon lehdet ovat päältä tumman vihreät ja alapuolelta hopeanharmaat.

Tämän hetken tiedon mukaan marunatuoksukki ei lisääntyisi Suomessa, mutta jos näin kävisi, torjuntatoimet pitäisi aloittaa. Se on vakiintunut floorakuntaan jo Etelä-Ruotsissa.

Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa jossakin määrin pujoa (Artemisia vulgaris). Se on pystykasvuinen ja usein runsaasti haaroittunut. Sen tähkämäiset kukinnot ovat vaatimattomat. Kasvin koko voi vaihdella kymmenestä sentistä jopa metriin. Suomessa laji kukkii vasta syys-lokakuussa, eikä tiettävästi ehdi tuottaa itämiskykyistä siementä.Suomessa marunatuoksukki on yleensä linnunsiemensekoitusten mukana kulkeutuva tulokas, jota esiintyy satunnaisena Oulun korkeudelle saakka. Lintujen ruokintapaikkojen lisäksi sen voi löytää myös joutomailta ja kaatopaikoilta.

Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on peltojen rikkakasvi ja muiden häirittyjen kasvupaikkojen kasvi. Parhaiten se kasvaa runsasravinteisilla, muusta kasvillisuudesta avoimilla kasvupaikoilla. Se sietää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Marunatuoksukki tuottaa runsaasti siemeniä (yksi kasvi jopa 100 000 kpl) ja sillä on siten suuri leviämispotentiaali. Siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta.Ensimmäinen havainto marunatuoksukista Euroopassa on Saksasta 1863. Se on 1900-luvun loppupuolelta lähtien levinnyt etenkin Keski-Euroopassa ja jatkaa edelleen leviämistään. Se on runsastunut muun muassa Pohjois-Saksassa ja äskettäin se on vakiintunut myös Etelä-Ruotsiin. Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi.

Marunatuoksukki tuottaa pujon tapaan runsaasti siitepölyä, jolle voi allergisoitua. Pohjois-Amerikassa se on pahin allergiaa aiheuttava kasvi. Myös kasvin esiintymisalueilla Euroopassa sille
allergisoituu 3–6 % väestöstä. Allergiaoireita on todettu esiintyvän jopa 200 km päässä kasvin esiintymisalueista, ja kasvin siitepölyä havaitaan toisinaan myös Suomessa. Kosketuksesta se saattaa aiheuttaa myös ihotulehdusta. Euroopan pelloilla se on voimakkaasti viljelykasvien kanssa kilpaileva rikkakasvi. Se on haitallinen myös kasvaessaan laitumilla ja niityillä, ja laiduntavat eläimet jättävät sen tavallisesti syömättä.Suomessa marunatuoksukki ei vielä näytä pystyvän lisääntymään. Lyhyen päivän kasvina ja myöhäisenä kukkijana se ei ehdi tuottaa kelvollista siementä, mutta ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tilannetta tulevaisuudessa.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan muikaan marunatuoksukki kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Suomessa marunatuoksukin esiintymistä tulee tässä vaiheessa tarkkailla. Jos kasvi alkaa selvästi tuottamaan siementä ja lisääntymään, tulee torjuntatoimiin ryhtyä välittömästi.

Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006227205.html
https://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39794/show
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marunatuoksukki

Persikan kasvatus

Persikka Mairaa on Etelä-Suomessa kasvatettu menestyksekkäästi jo muutamia vuosia. Se jää pieneksi puuksi. Aprikoosipuut kasvavat persikkaa hieman suuremmiksi, noin nelimetrisiksi.

Näiden eksottiselta kuulostavien lajien eteläisempien alueiden serkkujen geenit eivät täällä toimisi, sillä ne ovat sopeutuneet selkeämpään talven ja kesän vaihteluun ilman pitkää kevään välijaksoa. On tarvittu pitkä risteytystyö näiden täälläkin talvenketävien lajikkeiden luomiseksi.

Nyt kaupan olevat lajikkeet on kehitetty Latviassa sikäläisiin oloihin sopiviksi. Kesä on lämpimämpi, mutta kevät voi olla yhtä vaihteleva kuin täällä Etelä-Suomessa. Lunta on tai ei ole. Välillä kevätaurinko porottaa viikon, ja sitten taas pakastaa. Kuulostaako tutulta? Tänä talvena ei tuollaisia oloja ole ollut, mutta usein on. Ja ne hankalimmat vuodet ovatkin aroille lajeille ja lajikkeille ne kriittisimmät.

Näiden uusien lajikkeiden talvilepo ei murru kevään ensimmäiseen lämpimään jaksoon. Aprikooseista erityisesti Lasmalla on pitkä talvilepo. Sekä persikka Mairan että näiden aprikoosilajikkeiden talvenkestoa voi verrata luumupuihin. Talven kova pakkanen saattaa tuhota kukkasilmuja, jolloin sinä keväänä sato jää pieneksi. Silti kasvi itsessään voi taas kesällä hyvin. Se rakentaa silloin kukkasilmuja seuraavaksi kevääksi ehkä edellistäkin vuotta enemmän, kun ravinteita riittää hedelmien sijasta kukkasilmujen tekemiseen. Ja kuten luumuilla ja kirsikoille aprikoosin ja persikankin kukinto on näyttävä.

Maira usein kukkii jo istutusvuonna, jolloin suurin osa sen raakileista kannattaa ottaa pois. Aprikoosit kukkivat yleensä vasta pari vuotta istuttamisesta, jolloin ne ovat jo ehtineet levittää juuristonsa laajalla ja kasvaneet kokoa sadonkin kantamiseksi.

Kun kaikki menee nappiin, viherkasvi voi lähteä kasvuun hedelmän siemenistä. Eksoottista alkuperää olevat kasvit viihtyvät parhaiten lämpimässä. Hyvää multaa on esimerkiksi kaktus- ja kylvömulta. Jotta kylvös pysyy kosteana voi istutuksen päällä käyttää muovia, johon tehdään reikiä.

1. Helpoiten itävät sitrushedelmien, esimerkiksi appelsiinin ja sitruunan siemenet. Lopputuloksena on limoviikunaa muistuttava kasvi, joka viihtyy kodissa vuosia.

2. Tuoreesta ananaksesta leikataan lehtiruusuke niin, että siihen jää hieman hedelmämaltoa. Ruusukkeen annetaan hiukan kuivahtaa ja se laitetaan hiekan sekaiseen multaan.

3. Avokado kuuluu helppoihin kasvatettaviin. Hedelmä halkaistaan, siemen poistetaan ja pestään puhtaaksi ja se asetetaan multaan niin, että leveämpi puoli on alaspäin ja suippo pää jää mullan yläpuolelle.

4. Papaijan siemen saa kuivahtaa pari päivää ennen istuttamista. Se istutetaan samalla tavalla kuin avokado.

5. Litsien kivet pestään ja istutetaan suoraan multaan.

6. Mangon kiven pitää olla peräisin kypsästä hedelmästä. Kivi puhdistetaan, sitä liotetaan muutama päivä ja istutetaan pystyasentoon.

7. Haasteellisia kasvatettavia ovat kiivit ja persikat. Siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn jääkaapissa.

8. Banaanista huonekasvin kasvatus ei onnistu.

9. Oliivin tai taatelin kivet eivät käsittelyjensä takia myöskään yleensä idä.

10. Pähkinöistä kasvatus voi onnistua paahtamattomista, kuorituista siemenistä. Esimerkiksi pistaasi, maapähkinä ja hasselpähkinä asetetaan kuorittuina multaan itämään.

Kotitekoinen toffee

teflon kattila tai teflon paistinpannu. 
2dl kermaa, 2dl sokeria ja hieman voita. Keitä seosta n 20-30 min kunnes se on sopivan jähmeää. Kaada 25×25 vuokaan missä on leivinpaperi, jäähdytä ja leikkaa. Tuohon versioon laittaa n 50g voita(ohjeessa oli ruokalusikallinen)murskaa vuoan pohjalle hieman pähkinöitä. Päälle puristaa tuoreen sitruunan mehua hieman.

Himonuudelit

nokare voita 3 rkl oliiviöljyä 1 purjosipuli 1/2 varhaiskaali (500g) paketti pinaattia 1 rkl seesamiöljyä 3 rkl riisiviinietikkaa 3 ...