Startup-yritys
Kasvuyritys
Startup-yrityksistä käytetään toisinaan myös nimitystä kasvuyritys. Kasvuyrityksellä voidaan kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa kasvavaa yhtiötä, myös suurehkoa pörssilistattua kasvuyritystä erotukseksi ns. arvoyhtiölle, joka ei kasva merkittävästi. Yleisesti hyväksyttyjä tarkkoja määritelmiä ei ole. OECD:n ja Euroopan unionin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.
Startup-yritykset Suomessa
Suomessa perustetaan vuosittain 4 000–5 000 startup-yritystä, jos startup määritellään siten, että se on nuori, pienehkö, itsenäinen ja yksityinen yritys, jolla on juridiset perusedellytykset kasvulle. Näin määritellyistä startup-yrityksistä kolmessa vuodessa kohtuulliseen kasvuun yltää 6–7 % eli noin 300 yritystä.
Startup-yrityksille on viime aikoina ladattu Suomessa suuria odotuksia ja toiveita, ja Aalto-yliopiston yrityshautomon Miki Kuusen mukaan niistä toivotaan mm. Suomen kansantalouden uusia pelastajia. ETLA:n raportin mukaan vaikutus ei ole nopea: Koska startupien lukumäärä on pieni ja positiiviset vaikutukset talouskasvuun realisoituvat viiveellä, ei niistä ole valtiontalouden seuraavan vuoden budjetin pelastajiksi tai seuraavan kvartaalin kasvun ajureiksi. Raportin mukaan startupien merkitys on talouden uudistamisessa, markkinarakenteiden uudistamisessa ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvussa. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuksia mm. maahanmuuttajille ja vähemmistöille, jotka ovat perinteisen talouseliitin ulkopuolella.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vuosina 2012-2016 suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Vuonna 2016 suomalaisyritykset saivat bkt:hen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa, eli melkein kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maihin keskimäärin tehdyt sijoitukset.
Kirjanpidon järjestäminen
Mikäli olet vasta perustamassa yritystä, kannattaa tilitoimistoon ottaa yhteyttä jo ennen kuin olet tehnyt perustamisilmoituksen. Tilitoimistosta saat neuvontaa myösyrityksen perustamiseen liittyen. Näin voit välttyä yhtiötä perustaessa virheiltä, joiden korjaaminen myöhemmin voi osoittautua kalliiksi ja aikaa vieväksi.
Nykyaikaiset taloushallinto-ohjelmat toimivat pilvessä ja myös asiakas saa näihin käyttöoikeuden. Tällaisia ohjelmistoja ovat mm. Visma Netvisor ja Procountor. Yhteisen ohjelmiston käytössä on paljon etuja ja esimerkiksi työnjaosta voidaan sopia joustavasti. Esimerkiksi asiakas hyväksyy ja maksaa ostolaskut yhteiskäyttöisen ohjelmiston avulla ja tilitoimisto tekee loput.
Arvonlisävero
Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka tavaran tai palvelun myyjä lisää myyntihintaan. Myyjä perii arvonlisäveron ostajalta aina kun tavara tai palvelu myydään ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittava yritys saa lähtökohtaisesti vähentää ostamistaan tavaroista ja palveluista ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, kun hyödyke on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Näin ollen arvonlisäveron maksaa viime kädessä kuluttaja, koska palvelu- tai tuotantoketjussa toimivat yritykset saavat vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan.
Esimerkiksi Alihankkija X Oy myy ohjelmisto kehityspalveluita IT Yhtiö Oy:lle 1000 eurolla + alv 24%. X Oy:n laskun loppusummaksi tulee 1240 euroa. Molemmat yhtiöt harjoittavat arvonlisäverollista toimintaa ja saavat vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan. Eli IT Yhtiö Oy saa vähentää Alihankkija X:n laskuun sisältyvän 240 euron arvonlisäveron. IT Yhtiö Oy myy oman palvelunsa eteenpäin 2000 eurolla + alv 24% yksityisasiakas Y:lle, eli laskun loppusummaksi tulee 2480 euroa. Vero ei siis kertaannu tässä tapauksessa yritysten välisessä kaupassa, koska se on vähennyskelpoinen. Yksityisasiakas Y ei saa vähentää arvonlisäveroa, joten hänen kustannuksekseen tulee koko 2480 euroa.
Milloin tarvitaan tilintarkastaja?
Toisinaan tilitoimisto ja tilintarkastaja menevät sekaisin kumman palveluita tarvitaan. Olen joskus saanut yhteydenottoja, että tarvitsemme tilintarkastajan, kun oikeasti tarvitaan tilitoimiston palveluita. Tilintarkastajan tarve tulee yleensä myöhemmässä vaiheessa.
Startup-yritys tarkoittaa nuorta kasvuhakuista yritystä. Sillä voidaan tarkoittaa myös yritystä, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Termiä käytetään usein enintään muutaman vuoden ikäisistä yrityksistä tai kunnes yrityksen osakkeiden omistajiksi on tullut muita kuin perustajajäseniä. Startup-yrityksen omistajiin voi kuitenkin kuulua ulkopuolisia ns. bisnesenkeleitä. Yrityksen nuori ikä tai esimerkiksi teknologia-alalla toimiminen ei riitä määrittelemään yritystä startup-yritykseksi, vaan olennainen piirre on nopean kasvun tavoitteleminen.
Startup-yrityksen rahoitus
Yritykset kulkevat nk. kuolemanlaakson kautta toimintansa alkuvaiheessa. Yrityksen ja sen tuotteen tai palvelun luominen ja markkinointi kuluttaa rahaa, mutta tuloja ei ole tai ne eivät ainakaan riitä kattamaan kuluja. Muutamassa vuodessa yrityksen tulojen tulisi kattaa myös tämä alun pääoman kulutus, eli saavuttaa nk. break even -piste. Tämän jälkeen yrityksen tulisi tuottaa voittoa tai kattaa tappionsa muiden vuosien voitoilla.
Ennen voitollisen yritystoiminnan saavuttamista yrittäjät panostavat tavallisesti omia varojaan, ottavat lainaa yritykselle yksityishenkilönä, tai hankkivat rahoitusta riskisijoittajilta. Lainaamisen ongelmana on yleensä takuiden puute. Yritys toimii yleensä vuokratuissa tiloissa. Sen tuotteet eivät välttämättä ole keskeneräisinä minkään arvoisia, eikä sillä välttämättä ole rahaksi muutettavia patentteja.
Eräänä rahoitustapana on maailmalla yleistynyt ns. osakepohjainen joukkorahoitus. Tällä tarkoitetaan, että suurelta määrältä ihmisiä kerätään pieniä sijoituksia, joilla saa vastineeksi osakkeen tai osakkeita yritykseen. Alan tunnetuimpia toimijoita Suomessa ovat Vauraus Suomi, Invesdor ja alan vanhimpiin toimijoihin Euroopassa kuuluva Venture Bonsai.
Yritykset kulkevat nk. kuolemanlaakson kautta toimintansa alkuvaiheessa. Yrityksen ja sen tuotteen tai palvelun luominen ja markkinointi kuluttaa rahaa, mutta tuloja ei ole tai ne eivät ainakaan riitä kattamaan kuluja. Muutamassa vuodessa yrityksen tulojen tulisi kattaa myös tämä alun pääoman kulutus, eli saavuttaa nk. break even -piste. Tämän jälkeen yrityksen tulisi tuottaa voittoa tai kattaa tappionsa muiden vuosien voitoilla.
Ennen voitollisen yritystoiminnan saavuttamista yrittäjät panostavat tavallisesti omia varojaan, ottavat lainaa yritykselle yksityishenkilönä, tai hankkivat rahoitusta riskisijoittajilta. Lainaamisen ongelmana on yleensä takuiden puute. Yritys toimii yleensä vuokratuissa tiloissa. Sen tuotteet eivät välttämättä ole keskeneräisinä minkään arvoisia, eikä sillä välttämättä ole rahaksi muutettavia patentteja.
Eräänä rahoitustapana on maailmalla yleistynyt ns. osakepohjainen joukkorahoitus. Tällä tarkoitetaan, että suurelta määrältä ihmisiä kerätään pieniä sijoituksia, joilla saa vastineeksi osakkeen tai osakkeita yritykseen. Alan tunnetuimpia toimijoita Suomessa ovat Vauraus Suomi, Invesdor ja alan vanhimpiin toimijoihin Euroopassa kuuluva Venture Bonsai.
Kasvuyritys
Startup-yrityksistä käytetään toisinaan myös nimitystä kasvuyritys. Kasvuyrityksellä voidaan kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa kasvavaa yhtiötä, myös suurehkoa pörssilistattua kasvuyritystä erotukseksi ns. arvoyhtiölle, joka ei kasva merkittävästi. Yleisesti hyväksyttyjä tarkkoja määritelmiä ei ole. OECD:n ja Euroopan unionin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.
Startup-yritykset Suomessa
Suomessa perustetaan vuosittain 4 000–5 000 startup-yritystä, jos startup määritellään siten, että se on nuori, pienehkö, itsenäinen ja yksityinen yritys, jolla on juridiset perusedellytykset kasvulle. Näin määritellyistä startup-yrityksistä kolmessa vuodessa kohtuulliseen kasvuun yltää 6–7 % eli noin 300 yritystä.
Startup-yrityksille on viime aikoina ladattu Suomessa suuria odotuksia ja toiveita, ja Aalto-yliopiston yrityshautomon Miki Kuusen mukaan niistä toivotaan mm. Suomen kansantalouden uusia pelastajia. ETLA:n raportin mukaan vaikutus ei ole nopea: Koska startupien lukumäärä on pieni ja positiiviset vaikutukset talouskasvuun realisoituvat viiveellä, ei niistä ole valtiontalouden seuraavan vuoden budjetin pelastajiksi tai seuraavan kvartaalin kasvun ajureiksi. Raportin mukaan startupien merkitys on talouden uudistamisessa, markkinarakenteiden uudistamisessa ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvussa. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuksia mm. maahanmuuttajille ja vähemmistöille, jotka ovat perinteisen talouseliitin ulkopuolella.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vuosina 2012-2016 suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Vuonna 2016 suomalaisyritykset saivat bkt:hen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa, eli melkein kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maihin keskimäärin tehdyt sijoitukset.
Kirjanpidon järjestäminen
- Yritykset ovat kirjanpitovelvollisia ja yhtiön johto on vastuussa kirjanpidon järjestämisestä. Kirjanpidon voi tehdä itse, mutta jätä se suosiolla ammattilaiselle.
- Älä siis säästä väärässä paikassa ja tee kirjanpitoa itse.
- Älä palkkaa kauppakorkean käynyttä kaveriasi tekemään kirjanpitoa iltahomminaan.
- Älä valitse halvinta ensimmäisenä vastaan tulevaa tilitoimistoa.
- Excel ei ole kirjanpito-ohjelmisto, vaikka silläkin kirjanpitoa voi tehdä.
- Kartoita sopiva tilitoimisto jo ennen yrityksen perustamista.
Mikäli olet vasta perustamassa yritystä, kannattaa tilitoimistoon ottaa yhteyttä jo ennen kuin olet tehnyt perustamisilmoituksen. Tilitoimistosta saat neuvontaa myösyrityksen perustamiseen liittyen. Näin voit välttyä yhtiötä perustaessa virheiltä, joiden korjaaminen myöhemmin voi osoittautua kalliiksi ja aikaa vieväksi.
Nykyaikaiset taloushallinto-ohjelmat toimivat pilvessä ja myös asiakas saa näihin käyttöoikeuden. Tällaisia ohjelmistoja ovat mm. Visma Netvisor ja Procountor. Yhteisen ohjelmiston käytössä on paljon etuja ja esimerkiksi työnjaosta voidaan sopia joustavasti. Esimerkiksi asiakas hyväksyy ja maksaa ostolaskut yhteiskäyttöisen ohjelmiston avulla ja tilitoimisto tekee loput.
Arvonlisävero
Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka tavaran tai palvelun myyjä lisää myyntihintaan. Myyjä perii arvonlisäveron ostajalta aina kun tavara tai palvelu myydään ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittava yritys saa lähtökohtaisesti vähentää ostamistaan tavaroista ja palveluista ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, kun hyödyke on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Näin ollen arvonlisäveron maksaa viime kädessä kuluttaja, koska palvelu- tai tuotantoketjussa toimivat yritykset saavat vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan.
Esimerkiksi Alihankkija X Oy myy ohjelmisto kehityspalveluita IT Yhtiö Oy:lle 1000 eurolla + alv 24%. X Oy:n laskun loppusummaksi tulee 1240 euroa. Molemmat yhtiöt harjoittavat arvonlisäverollista toimintaa ja saavat vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan. Eli IT Yhtiö Oy saa vähentää Alihankkija X:n laskuun sisältyvän 240 euron arvonlisäveron. IT Yhtiö Oy myy oman palvelunsa eteenpäin 2000 eurolla + alv 24% yksityisasiakas Y:lle, eli laskun loppusummaksi tulee 2480 euroa. Vero ei siis kertaannu tässä tapauksessa yritysten välisessä kaupassa, koska se on vähennyskelpoinen. Yksityisasiakas Y ei saa vähentää arvonlisäveroa, joten hänen kustannuksekseen tulee koko 2480 euroa.
Arvonlisävero lisätään laskuihin riippumatta siitä, onko ostaja yritys vai kuluttaja. Poikkeuksena tähän sääntöön on rakennusalan käännetty arvonlisäverotus. Myöskään ostavan yrityksen arvonlisäverovelvollisuus ei vaikuta siihen, lisätäänkö myyntilaskuun arvonlisävero. Ulkomaankaupan arvonlisäverotus on tapauskohtaista ja osaava tilitoimistokumppani auttaa ulkomaankaupan arvonlisäverojen kanssa mielellään.
Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverollisten rekisteriin. Poikkeuksena on vähäinen liiketoiminta kun tilikauden (12 kuukauden ajalta) liikevaihto on alle 10 000 euroa. Vaikka liikevaihto jäisi tämän rajan alle voidaan, arvonlisäverolliseksi kuitenkin rekisteröityä.
Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverollisten rekisteriin. Poikkeuksena on vähäinen liiketoiminta kun tilikauden (12 kuukauden ajalta) liikevaihto on alle 10 000 euroa. Vaikka liikevaihto jäisi tämän rajan alle voidaan, arvonlisäverolliseksi kuitenkin rekisteröityä.
Milloin tarvitaan tilintarkastaja?
Toisinaan tilitoimisto ja tilintarkastaja menevät sekaisin kumman palveluita tarvitaan. Olen joskus saanut yhteydenottoja, että tarvitsemme tilintarkastajan, kun oikeasti tarvitaan tilitoimiston palveluita. Tilintarkastajan tarve tulee yleensä myöhemmässä vaiheessa.
Mitä tilintarkastaja tekee?
Tilintarkastus on yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon lakisääteistä tarkastusta, joka suoritetaan erikseen jokaiselta tilikaudelta. Suoritetun tilintarkastuksen päätteeksi tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen.Tilintarkastaja on yhtiöstä riippumaton toimija ja myös tilitoimistosta riippumaton.
Milloin tarvitaan tilintarkastaja?
Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos päättyneellä ja sitä edelliseltä tilikaudelta ei täyty yksikään tai täyttyy vain yksi seuraavista kolmesta ehdosta
1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa,
2) liikevaihto yli 200 000 euroa ja
3) palveluksessa yli 3 henkilöä.
Eli kun yllä mainitut rajat ylittyvät toistamiseen on tilintarkastaja valittava yhtiölle. Osakeyhtiössä tilintarkastajan valitsee yhtiökokous, jossa ovat edustettuina yhtiön osakkaat. Vaikka nämä rajat eivät ylitykään tilintarkastajan voi valita yhtiölle.
Startup saattaa kuitenkin tarvita tilintarkastajan palveluita, vaikka edellä mainitut rajat eivät ylittyisi. Business Finland projektien loppuraportointiin täytyy liittää tilintarkastajan lausunto. Poikkeuksena on muutos Tempo-rahoituksiin, joihin ei enää tarvita tilintarkastajan raporttia. Tilintarkastaja voi suorittaa toimeksiannosta Business Finland-raportoinnin tarkastuksen, vaikka häntä ei ole valittu yhtiön tilintarkastajaksi.
Tilintarkastus on yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon lakisääteistä tarkastusta, joka suoritetaan erikseen jokaiselta tilikaudelta. Suoritetun tilintarkastuksen päätteeksi tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen.Tilintarkastaja on yhtiöstä riippumaton toimija ja myös tilitoimistosta riippumaton.
Milloin tarvitaan tilintarkastaja?
Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos päättyneellä ja sitä edelliseltä tilikaudelta ei täyty yksikään tai täyttyy vain yksi seuraavista kolmesta ehdosta
1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa,
2) liikevaihto yli 200 000 euroa ja
3) palveluksessa yli 3 henkilöä.
Eli kun yllä mainitut rajat ylittyvät toistamiseen on tilintarkastaja valittava yhtiölle. Osakeyhtiössä tilintarkastajan valitsee yhtiökokous, jossa ovat edustettuina yhtiön osakkaat. Vaikka nämä rajat eivät ylitykään tilintarkastajan voi valita yhtiölle.
Startup saattaa kuitenkin tarvita tilintarkastajan palveluita, vaikka edellä mainitut rajat eivät ylittyisi. Business Finland projektien loppuraportointiin täytyy liittää tilintarkastajan lausunto. Poikkeuksena on muutos Tempo-rahoituksiin, joihin ei enää tarvita tilintarkastajan raporttia. Tilintarkastaja voi suorittaa toimeksiannosta Business Finland-raportoinnin tarkastuksen, vaikka häntä ei ole valittu yhtiön tilintarkastajaksi.
Kiitos tästä kattavasta kirjoituksesta yritystoimintaan liittyen. Veljeni täällä Kouvolassa on pitkään tehnyt palkkatöitä mutta on ajatellut paljon oman yrityksen perustamista. Tilitoimistoa hän on jo alkanut etsiä koska kokee, että on parempi ulkoistaa heti tämä asia osaaviin käsiin. Täytyy linkittää tämä kirjoitus hänelle koska hänelle oli vielä epäselvää, että tarvitseeko hän tilintarkastajan myös. Hienosti ja yksinkertaisesti olet kyllä asian selventänyt tässä.
VastaaPoistaKiitos sinun kirjoituksesi ymmärrän nyt enemmän, mitä startup-yrityksellä tarkoitetaan. Tuo oli itselleni uusi asia, että yritys voi olla toiminnassa ja kehittää tuotettaan vaikka ei vielä tuota voittoa. Rahoitus on varmasti monella startup-yrityksellä haastavaa. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka moni startup-yritys hakee osakepohjaisella joukkorahoituksella rahoituksensa. Luultavasti startup-yrityksien kirjanpito on myös tämän jälkeen oltava erityisen tarkasti tehty kuten myös avaat asiaa kirjoituksessa. Täällä Helsingissä tietääkseni aika paljon startup-yrityksiä perustetaan mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinka monen yrityksen toiminta on jatkunut yli vuoden.
VastaaPoista