Ulosotto velan maksu

Miten päästä ulosotto veloista eroon?
Tekemällä maksusuunnitelman veloista miten, missä ajassa, millä summalla pystyy makselemaan.
Ottaa selvää myös palkkatyössä ollessa paljonko ulosottoon menee joka kk velkoihin ja korkoihin.
Paljonko pystyy maksamaan tietyllä maksusuunnitelmalla jonka on tehnyt velkojen maksuun.
Sitä varten on hyvä selvittää ajoissa ulosottotoimistosta, takuusäätiöstä.

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 672,30 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

Ulosottomies voi harkintansa mukaan palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman tietyin edellytyksin. Maksusuunnitelma vahvistetaan saman määräisenä kuin palkan tai elinkeinotulon ulosmittaus. Maksusuunnitelmassa noudatetaan soveltuvilta osin samoja helpotuksia kuin palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksessa. Veronpalautus voidaan ulosmitata maksusuunnitelmasta huolimatta. Maksusuunnitelman ohella tehdään tarvittaessa turvaava ulosmittaus, jolla varmistetaan sopimuksen toimiminen. Myynti toimitetaan vain, jos velallinen ei maksa velkaa sovitussa määräajassa. Jos velka maksetaan, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautetaan velalliselle.

Jos velallinen ei noudata maksusuunnitelmaa, maksusuunnitelma raukeaa ja velallisen palkka tai elinkeinotulo ulosmitataan tai ulosmitattu omaisuus myydään. Ulosottomies voi todeta maksusuunnitelman rauenneeksi myös, jos velalliselle tulee uusia saatavia perittäväksi ulosottoon tai jos velallinen hoitaa ulosmitattua omaisuutta huonosti. Vaihtoehtoina tulevat tällöin kysymykseen palkan tai elinkeinotulon ulosmittaus, uuden muuttuneita olosuhteita vastaavan maksusuunnitelman laatiminen tai ulosmitatun omaisuuden myynti. Myynnistä kertyneet varat käytetään ulosotossa olevan velan maksuun.
Ulosottomies voi toimittaa palkan tai elinkeinotulon ulosmittauksen velallisen ja ulosoton hakijan tekemän kirjallisen sopimuksen perusteella. Sopimuksella voidaan rajoittaa ulosmittauksen määrää ja kestoa. Sopia voidaan myös siitä, miten varat kohdennetaan hakijan saataville. Ulosottomies voi palkan ulosmittauksen sijasta antaa velalliselle luvan tehdä sopimuksen mukaiset suoritukset ulosottomiehelle. Maksusopimuksen ohella tehdään tarvittaessa turvaava ulosmittaus.

https://www.takuusaatio.fi/hae-apua/apua-talous-ja-velkaongelmiin/talous-ja-velkaneuvonta-oikeusaputoimistoissa

Talous- ja velkaneuvonta auttaa maksuongelmissa olevia yksityishenkilöitä ja pienyrittäjiä löytämään ratkaisukeinoja velkaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Kunnan talous- ja velkaneuvonta siirtyi vuoden 2019 alussa oikeusaputoimistoihin.

Neuvonnassa tapaat talous- ja velkaneuvojan, joka auttaa selvittämään velkatilanteesi ja maksukykysi. Tämän jälkeen hän neuvoo, mikä olisi sopivin ratkaisu sinun tilanteeseesi.

Saat häneltä apua esimerkiksi

• neuvotteluihin velkojien tai perimistoimistojen kanssa
• Takuusäätiön takaushakemuksen laatimiseen
• lakisääteisen yksityishenkilön velkajärjestelyn hakemiseen

Neuvojan tapaaminen ei johda mihinkään toimenpiteeseen, ellet itse halua.

Varaa aika tapaamiseen etukäteen

Oikeusaputoimistojen verkkosivuilta löydät toimipaikkojen yhteystiedot. Voit valita itse, mihin oikeusaputoimistoon haluat ottaa yhteyttä. Talous- ja velkaneuvojan kanssa tapaamiseen varataan aina aika puhelimitse etukäteen. Neuvontaa voi saada myös etäpalveluna ja myös siihen sinun on varattava ensin aika. Lisäksi saat puhelinneuvontaa talous- ja velkaneuvojien puhelinpalvelusta. Voit myös ottaa yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan sähköpostilla. Toimistokohtaiset puhelinpalveluajat ja numerot sekä sähköpostiosoitteet näet kunkin oikeusaputoimiston nettisivuilta.

Ulosotto on tila, johon kukaan ei halua joutua. Se onkin usein asia, jolla pelotellaan esimerkiksi yli varojensa eläviä ihmisiä. Ulosottoon joutuminen ei varsinaisesti kuulu perinteisiin työpaikan kahvipöytäpuheisiin, joten monelle ulosotossa olevien suomalaisten määrä voi tulla yllätyksenä. Vuonna 2017 tuo luku oli hieman yli 500 000 henkilöä. Näistä noin seitsemällä prosentilla ulosotossa olevat velat olivat yli 50 000 euron suuruisia. 75 prosentilla velka on alle 10 000 euron suuruinen ja 40 prosentilla alle tuhat euroa. Keskimääräinen ulosotossa olevan velkamäärä oli 17 600 euroa.

Kun yleinen taloustilanne on nyt kääntynyt aavistuksen positiiviseen päin, odotetaan ulosotossa olevien määrän lähivuosina hieman pienenevän.

Ulosottoon johtava syy on tyypillisesti äkillinen tulotason putoaminen, joka voi johtua esimerkiksi työttömyydestä tai sairastumisesta. Myös monet muut ikävät elämäntapahtumat saattavat ajaa taloudenpidon raiteiltaan. Ja on joukossa tietysti niitäkin, jotka ovat ylivelkaantuneet omaa huolimattomuuttaan tai hölmöyttään. Ylivelkaantumiselle onkin olemassa monia syitä.

Ulosotto on tila, johon kukaan ei halua joutua. Se onkin usein asia, jolla pelotellaan esimerkiksi yli varojensa eläviä ihmisiä. Ulosottoon joutuminen ei varsinaisesti kuulu perinteisiin työpaikan kahvipöytäpuheisiin, joten monelle ulosotossa olevien suomalaisten määrä voi tulla yllätyksenä. Vuonna 2017 tuo luku oli hieman yli 500 000 henkilöä. Näistä noin seitsemällä prosentilla ulosotossa olevat velat olivat yli 50 000 euron suuruisia. 75 prosentilla velka on alle 10 000 euron suuruinen ja 40 prosentilla alle tuhat euroa. Keskimääräinen ulosotossa olevan velkamäärä oli 17 600 euroa.

Kun yleinen taloustilanne on nyt kääntynyt aavistuksen positiiviseen päin, odotetaan ulosotossa olevien määrän lähivuosina hieman pienenevän.

Ulosottoon johtava syy on tyypillisesti äkillinen tulotason putoaminen, joka voi johtua esimerkiksi työttömyydestä tai sairastumisesta. Myös monet muut ikävät elämäntapahtumat saattavat ajaa taloudenpidon raiteiltaan. Ja on joukossa tietysti niitäkin, jotka ovat ylivelkaantuneet omaa huolimattomuuttaan tai hölmöyttään. Ylivelkaantumiselle onkin olemassa monia syitä.

Mikä on ulosotto?

Ulosotolla tarkoitetaan laiminlyötyjen velvoitteen täytäntöönpanoa. Lähes aina tällä tarkoitetaan nimenomaan rahallisten velkojen perintää. Verovelkojen ollessa kyseessä voidaan ulosmittaus aloittaa ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista, mutta kaikissa muissa tapauksissa aloittamiseen vaaditaan tuomioistuimen päätös. Kun päätös on tullut, on ulosottoon vireille tullut saatava maksettava maksukehotuksesta löytyvänä eräpäivänä. Maksuaika voi olla enintään kolme kuukautta.

Tieto ulosottoon joutumisesta lähetetään velalliselle kirjeitse tämän voimassa olevaan osoitteeseen. Velallinen on velvollinen ilmoittamaan osoitteensa ulosottomiehelle. Se voidaan myös tarkistaa väestötietojärjestelmästä. Jos osoite ei ole tiedossa, kuuluu ulosottomiehen tehtäviin osoitteen selvittäminen. Tiedoksianto ulosotosta annetaan yleensä kasvotusten ulosottomiehen toimesta, ja toisinaan postitse. Myös sähköpostia tai jopa asiakkaan kotona tapahtuvaa suullista ilmoitusta voidaan käyttää.

Maksusuunnitelma

Joissakin tapauksissa tietyillä edellytyksillä tässä tilanteessa voidaan sopia ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelma, jolloin voi välttyä varsinaiselta ulosmittaukselta. Tässäkin tilanteessa saatetaan tehdä ennakoiva, esimerkiksi omaisuuteen kohdistuva ulosmittaus. Ulosmitattua ei kuitenkaan myydä, jos velallinen suoriutuu veloistaan maksusuunnitelman mukaisesti. Jos maksusuunnitelmaa ei noudateta, siirrytään tavanomaiseen ulosottoon. Maksusuunnitelmaa ei ole aina mahdollista käyttää, mutta ulosottoon joutuneen kannattaa aina tiedustella mahdollisuutta siihen ulosottovirastosta.

Ulosmittaus

Ulosmittaus on se varsinainen toimenpide, jolla halutut rahasaatavat pyritään saamaan takaisin oikealle omistajalleen. Se tarkoittaa käytännössä velallisen omaisuuden takavarikointia ja sen myymistä pakkohuutokaupalla. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti työssäkäyvän palkasta voidaan ulosmitata kuukausittain osuus. Tämä toimenpide tehdään yhdessä työnantajan kanssa, joten rahoja ei voi jättää maksamatta. Palkan ulosmitattu osuus ei koskaan edes velallisen tilillä käy. Jos omaisuutta joudutaan takavarikoimaan, kannattanee se luovuttaa vapaaehtoisesti. Jos velallinen ei suostu yhteistyöhön, voidaan omaisuus takavarikoida myös poliisin avustuksella.

Ulosotossa pyritään aina menemään helpoimman kautta. Tästä syystä velallisen omaisuutta pyritään ulosmittaamaan aina seuraavassa järjestyksessä:

1. Palkka, eläke tai muut tulot
2. Irtain omaisuus (esim. auto, vene, elektroniikka)
3. Kiinteä omaisuus (esim. asunto)

Tässä ajatellaan myös toimenpiteiden kohtuullisuutta velallisen kannalta. Ei ole mielekästä viedä välittömästi asuntoa tai vaikkapa työmatkoihin käytettävää autoa alta, jos asia hoituu palkan ulosmittauksella.

Ulosoton vanheneminen

Myös ulosottovelat vanhenevat. Jos ulosottoon on joutunut hiljattain, ei vanhenemista odotellessa kannata kuitenkaan hengitystään pidätellä. Luonnolliselle henkilölle asetettu maksuvelvoite on voimassa 15 vuoden ajan, jonka jälkeen se vanhenee. Jos myös velkoja on esimerkiksi yrityksen sijasta luonnollinen henkilö tai jos saatavan perintä perustuu rikokseen, on vanhentumisaika 20 vuotta. Kun nämä vanhentumisrajat on ylitetty, on saatava vanhentunut lopullisesti. Sitä ei siis voi enää millään tavalla velalliselta periä. Velkoja voi kuitenkin hakea tuomioistuimelta 10 vuoden jatkoaikaa. Jatkoaikaa voidaan myöntää tapauksissa, joissa velallinen on esimerkiksi kätkenyt omaisuuttaan tai muuten olennaisesti vaikeuttanut maksujen maksamista velkojalle.

Tiedot jäävät ulosottorekisteriin

Kun henkilö on ollut ulosmittauksen kohteena, jää asiasta tieto ulosottorekisteriin myös ulosmittauksen päättymisen jälkeen. Tilanteesta riippuen merkintä voi säilyä siellä muutamista vuosista vuosikymmeniin.

Ulosottolaskuri
Netissä toimii muutama epävirallinen ulosottolaskuri, joilla voi kätevästi laskea ulosmittauksen määrän omasta palkastaan. Näitä ei kuitenkaan tarjoa mikään virallinen taho, joten niiden tuloksiin kannattaa suhtautua kevyellä varauksella. Mutta todennäköisesti tulokset ovat joka tapauksessa oikeita. Laskureita löytyy helposti googlettamalla termi ”ulosottolaskuri”.

Mikä on maksusuunnitelma?

Maksusuunnitelma tarkoittaa käytännössä sitä, että velan voi maksaa erissä. Ymmärrettävää että aina koko summan maksaminen kerralla ei ole mahdollista.
Miten maksusuunnitelma tehdään?

Helpoin tapa tehdä maksusuunnitelma on olla perintä yhtiöön yhteyksissä ja sopia suunnitelmasta. Ja toki voi aina myös soittaa, mikäli jokin askarruttaa. Toisinaan ihmiset kuitenkin pelkäävät perintätoimistoon soittamista, kun kuvittelevat että siellä ollaan jotenkin todella ankaria, mutta kyllä tämä enemmän asiakaspalvelua heille on.
Moneenko erään velan voi jakaa?

Erien määrä ja yhden erän suuruus vaihtelee hieman velan kokonaissummasta riippuen. Monesti maksusuunnitelmia lähdetään tekemään asiakkaan kanssa siltä pohjalta, paljonko asiakkaan on mahdollista velkaa kuukaudessa lyhentää.

Toki toimistossa koettavat myös muistuttaa asiakasta siitä, että kulut ja viivästyskorko kasvattavat velkasaldoa ja vaikuttavat erien määrään tai erien suuruuteen. Kulut ja korot jäävät sitä pienemmiksi mitä nopeammin koko summa maksetaan pois. Eli maksamalla vaikka muutaman kympin enemmän kuukaudessa, asiakas voi lopulta säästää ison summan ja aina pyrkivätkin ensimmäisenä ehdottamaan sitä ratkaisua, joka on asiakkaalle se kaikkein edullisin.
Voiko kaikille veloille tehdä maksusuunnitelman?

On olemassa tiettyjä poikkeustapauksia, jolloin velalle ei voi syystä tai toisesta maksusuunnitelmaa tehdä. Tämä käy kuitenkin helposti ilmi tuolla perintä toimiston omillasivuilla jossa maksusuunnitelman pääsee tekemään silloin kun se itselle parhaiten sopii. Tällaisissa tapauksissa kannattaa rohkeasti soittaa heille, niin voi yhdessä miettiä miten asian kanssa edetä.

Ja nykyäänhän perintätoimistojen oma palvelussa voi yhdistää myös useampia velkoja saman maksusuunnitelman alle. Asiakkaat voivat siis yhdellä kuukausimaksulla lyhentää useampaa velkaa ja tästä on kyllä tullut paljon positiivista palautetta.
Mitä tapahtuu, jos maksusuunnitelma ei toteudu?

Mikäli maksusuunnitelman tekee, niin on myös tärkeää maksaa erät sovitusti. Muuten koko summa tulee taas maksettavaksi kerralla. Eli maksusuunnitelmaa ei kannata tehdä vain siksi, että saa hetkeksi aikaa asian pois mielestä, sillä näin yleensä kertyy vain turhia kuluja. Ja jos näyttää siltä, että ei jostain syystä pysty noudattamaan maksusuunnitelmaa, kannattaa heti olla yhteydessä meihin.

Toki jonkin verran maksusuunnitelmia aina purkautuukin, mutta perintä toimistossa kuitenkin parhaansa mukaan pyrkii pitämään asiakkaita ajan tasalla ja muistutella eräpäivistä.

Tärkeintä on ottaa se ensimmäinen askel, jos sattuu perintäkirjeen saamaan. Asioista voi aina neuvotella ja sitähän varten hekin siellä työtään tekemään, että löytyisi kullekin asiakkaalle se joustava ja omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu.