Japani

Japani (jap. 日本, Nihon tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa. Se sijaitsee Kiinan, Korean niemimaan ja Venäjän itäpuolella, ulottuen pohjoisesta Ohotanmereltä etelään Itä-Kiinan merelle. Maan nimen muodostavat kirjoitusmerkit tarkoittavat ”auringon juurta” tai ”auringon lähdettä”, minkä vuoksi Japania kutsutaan joskus ”nousevan auringon maaksi”. Japanin pääkaupunki ja suurin asutuskeskus on Tokio.

Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman kymmenenneksi suurin, yli 127 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.

Arkeologisen tutkimuksen mukaan Japanin saarilla on ollut asutusta jo myöhäispaleoliittisella kaudella. Ensimmäiset kirjatut maininnat Japanista esiintyvät kiinalaisissa teksteissä ensimmäiseltä vuosisadalta. Otettuaan käyttöön nykyisen perustuslakinsa vuonna 1947 Japani on ollut perustuslaillinen monarkia, jolla on keisari ja vaaleilla valittu parlamentti. Nykyään Japani on suurvalta, jolla on ostovoimapariteetilla korjatulla bruttokansantuotteella mitattuna maailman kolmanneksi suurin talous. Maa kuuluu Yhdistyneisiin kansakuntiin, G8-ryhmään ja APECiin.

• Väkiluku: 126,8 miljoonaa (2017) Maailmanpankki, Trendaava
• Pääkaupunki: Tokio
• Keisari: Naruhito
• Valuutta: Japanin jeni
• Muita kaupunkeja: Jokohama, Osaka, Nagoya
• Väestötiheys: 337,1 / km²

Historia

Japanin historia on perinteisesti jaettu kausiin, joita on 13 tai enemmän, ja niiden alajaksoihin. Viimeiset viisi kautta 1800-luvun puolivälistä saakka ovat vastanneet keisarien hallituskausia. Nykyinen meneillään oleva kausi on Reiwa-kausi.Japanin saariston ensimmäiset asukkaat paeoliittisella kaudella olivat metsästäjä-keräilijöitä, jotka saapuivat todennäköisimmin Koreasta ja Koillis-Aasiasta. Japanin paleoliittisen asutuksen ajoitetaan yleisimmin alkaneen yli 10 000–30 000 vuotta sitten.

Myös muuttoaaltoa Polynesiasta maan eteläosiin on pidetty mahdollisena. Ensimmäiset sivilisaation merkit ilmaantuivat alueelle noin 10 000 eaa. Jōmon-kulttuurin alkaessa. Kulttuurille luonteenomaisia piirteitä olivat mesoliittis-neoliittinen, osittain paikallaan pysyvä metsästäjä-keräilijöiden elämäntapa ja alkeellinen maatalous. Tältä kaudelta peräisin olevat, usein punotuilla tai suorilla naruilla painetuilla kuvioilla koristellut saviastiat kuuluvat maailman vanhimman säilyneen keramiikan joukkoon.

Jōmon-kautta seuraava Yayoi-kausi alkoi noin 200-luvulla eaa. Kyūshūlla leviten vähitellen pohjoiseen. Kausi tunnetaan Jōmon-kauden tavoin keramiikastaan, joka oli teknisesti kehittyneempää ja vähemmän koristeltua kuin aiemmin. Riisinviljely saapui Japaniin manner-Aasiasta kauden alussa tai myöhäisellä Jōmon-kaudella; lisäksi saarille saapuivat pronssin ja raudan valmistus, kankaan kudonta ja uusi hautaustapa. Yayoi-kulttuuri oli ensimmäinen täysin maatalouteen pohjautuva kulttuuri Japanissa.

Japanilaiset esiintyivät ensimmäisen kerran kirjoitetussa historiassa kiinalaisessa Myöhemmän Han-dynastian kirjassa ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin maasta käytettiin nimeä ”Wa”. Kolmen kuningaskunnan kronikassa kerrotaan saarilla 200-luvulla jaa. sijainneesta Yamataikokun valtiosta, jonka on arveltu sijainneen joko Pohjois-Kyūshūlla tai Honshūn keskiosassa.

200-luvulla alkaneella Kofun-kaudella Yamato-klaani nousi Japanin keskeiseksi poliittiseksi toimijaksi ja aiemmin hajanaisen maan yhdistyminen alkoi. 300-luvun loppuun mennessä Yamato oli noussut vakiintuneeksi kuningaskunnaksi, jolla oli yhteyksiä Koreaan ja Kiinaan. Kofun-kausi on saanut nimensä jättimäisistä hautakummuista, jotka päällystettiin haniwa-veistoksilla. Yamato-valtion taantuessa 500-luvulla buddhalaisuus alkoi saapua Japaniin korealaisen Baekjen kuningaskunnan kautta.

Käytöstavat Japanissa kannattaa muistaa. Maassa kohteliaisuus on itsestäänselvää. Kaikenlainen möykkääminen ja öykkäröinti on törkeää – ja ulkomaalaista. Turisteja kohtaan ollaan silti suopeita, mikäli mokailu rajoittuu moninaisessa tapakulttuurissa luovimiseen. Möykkärit kierretään kaukaa.

Kun noudatat edes näitä perussääntöjä, sinua kunnioitetaan ja arvostetaan fiksuna ulkomaalaisena, ja se on jo paljon!

1. Kohdatessasi japanilaisen tuttavan, älä syöksy halaamaan, vaikka vaikuttaisi siltä, että tuttava tulee lähelle. Tein kerran tämän erheen, ja sain halattavakseni mykistyneen puupökkelön. Hyvä tapa on kumartaa kevyesti, ja monet japanilaiset kyllä tietävät, että ulkomaalaista voi kätellä.
2. Japanilaiset eivät romanttisissa olosuhteissakaan halaile ja suutele julkisesti. Kulkeminen käsi kädessä on tavallista pareille.
3. Muista sanoa sumimasen eli anteeksi/kiitos hieman joka välissä. Sana on hyvä esimerkiksi ruuhkassa tunkiessa, tietä kysyessä, ravintolassa tarjoilijan huomion saamiseksi ja kiitokseksi saatuasi tarjoilijalta lasintäydennyksen. Sano aina sumimasen, jos sinusta tuntuu, että vaivaat jotakuta jollakulla asialla tai jos tunnet, että nyt toimit tökerösti.
4. Älä niistää töräytä julkisella paikalla. Japanilainen saattaa korkeintaan sievästi taputella nenäänsä nenäliinalla. Kohteliaampaa on niistää sisäänpäin, vaikkei se kuulosta sen paremmalta vaihtoehdolta.
5. Japanilaiset eivät syö eväitään julkisissa liikennevälineissä tai kävellessään kadulla. Poikkeuksen tekevät puistot ja ylipäänsä se, että istuu jonnekin alas. Myös pitkän matkan kulkuvälineissä yksi matkan kohokohdista on ateriaboksin nauttiminen.
6. Puhelimissa ei yleensä pidetä ääniä päällä eikä kännykkään puhuta liikennevälineissä. Puhelimia kyllä muuten näprätään jatkuvasti.
7. Tupakkaa ei saa polttaa ulkona missä vain, vaan ainoastaan tupakointiin merkatuilla paikoilla. Niitä on esimerkiksi asemien edustoilla. Kadulla tupakoiminen on paheksuttavaa. Sen sijaan baareissa ja useissa kahviloissa ja ravintoloissa saa yhä polttaa, vaikka kieltoja on tullut enemmän.
8. Japanissa miesten ei ole tapana avata ovia naisille tai auttaa kantamusten kanssa, joten sellaista kohteliaisuutta ei kannata odottaa. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan, tai ainakin vanhempia miehiä. Hmh.
9. Silmiin katsominen ei ole enää niin epätavallista, mutta tuijottaminen on moukkamaista. Opettele japanilainen tapa tuijottaa vaivihkaa ja salaa.
10. Riisu aina sisätiloissa kengät. Wc:ssä on yleensä erilliset vessatohvelit, joihin mahdolliset sisätohvelit on vaihdettava. Kengät riisutaan myös sovituskopissa, toimistoissa ja pienissä temppeleissä sekä ryokan-majataloissa, muissa majoituskohteissa tai joissakin ravintoloissa.
11. Monet japanilaisnaiset laittavat julkisessa käymälässä päälle tarkoitukseen suunnitellun hurinan. Ei ole kohteliasta lorotella täysillä.
12. Käyntikortin antaminen on sivistynyt teko. Ojenna se pitämällä kortin yläreunoista kiinni molemmin käsin. Ole kiinnostunut vastapuolen antamasta käyntikortista.
13. Japanilaiset arvostavat pieniä tuliaisia. Muista kaunis paketointi! Itse vien usein suomalaisia keksejä ja karkkeja tai muumitavaraa. Japanilaiset pitävät skandinaavisesta muotoilusta ja luontoon liittyvistä lahjoista. Salmiakkia ei kannata viedä, paitsi tietenkin kuriositeettina: kyllä he nielevät herkkumme urhoollisesti: omoshiroiiii, mielenkiintoista…
14. Koskaan ei voi kumarrella liikaa! Eikä hymyillä!