Pienituloisuusraja oli yhden henkilön taloudella 14 750 euroa vuodessa eli 1 230 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.
Kaikkein pienituloisimpaan ryhmään kuuluvat ne, joiden tulot ovat alle 40 prosenttia mediaanista. Näiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 9 830 euroa vuodessa eli alle 820 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden.
Kaupunkitutkimus TA:n Y-Säätiön toimeksiannosta tekemä selvitys pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanteesta osoittaa epäsuhdan jatkuvasti kohoavien asumiskustannusten sekä ansiotason kehityksen välillä. Väestön kasvun ja asuntotuotannon välille on revennyt kuilu, joka vaikeuttaa myös nuorten ja työn perässä muuttavien asunnon saantia.
Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lisäksi väliinputoajia ovat pienituloiset työssä käyvät, joille yksityisen sektorin vuokrataso on liian korkea ja asumistuki riittämätön seudun oloihin nähden. Selvitys suosittaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista sekä Helsingin seudun oloihin sovitettua asumistukea.
Helsingin seudun asuntomarkkinoiden vuodesta toiseen jatkuva kireys vaikuttaa monin tavoin tavallisten
kotitalouksien asumiseen ja elämiseen, mutta lisäksi myös yritysten työvoiman saantiin. Asuntomarkkinoiden kireys ilmenee korkeana ja jatkuvasti kasvavana asuntojen vuokra- ja hintatasona muuhun maahan ja
koko Eurooppaan verrattuna sekä asuntojen saatavuusongelmina.
Erityisesti pienten asuntojen kysyntä
ylittää tarjonnan. Asuntomarkkinoiden ongelmien taustalla on asumiskysynnän jatkuva kasvu ja siihen verrattuna vuodesta toiseen liian pieni asuntotuotanto. Tämä heijastuu erityisesti tavallisten pienituloisten,
työssäkäyvien ihmisten mahdollisuuksiin saada kohtuuhintainen ja laadukas asunto Helsingin seudulla.
Helsingin ja koko seudun asuntokuntien keskikoko pieneni nopeasti viime vuosikymmenen puoliväliin asti,
jolloin lasku pysähtyi. Lasku pysähtyi myös 1990-luvun puolivälissä, mutta kääntyi uudelleen laskuun vuosituhannen vaihteessa. Helsingissä on pysähdytty tasolle 1,95 ja koko seudulla 2,1 henkilöä/asunto.
Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku pieneni syntyvyyden alentuessa 1990-luvulle asti. Sen sijaan 2000-luvulla syntyvyys pysynyt suhteellisen
vakaana. Väestön ikääntymisen aiheuttama yhden ja kahden aikuisen asuntokuntien lisäys oli myös keskeinen tekijä asuntokuntien pienentymisessä. Lisäksi elämäntavan muutokset ovat vaikuttaneet: Avioerot ja
yksinhuoltajuus ovat yleistyneet.
Nuorten muuttaminen vanhempien kotoa ja itsenäisen asumisuran aloitus
on aikaistunut. Lisäksi muista syistä yksinasuminen on yleistynyt.
Asuntokuntien pienenemisen pysähtymisen (noin v. 2005 alkaen) taustalla vaikuttavat myös monet eri tekijät. Lasten väestöosuuden lasku on hidastunut tai pysähtynyt, koska syntyvyys on vakiintunut. Nopeasti
kasvanut maahanmuuttajaväestö vaikuttaa koko väestön asuntokuntarakenteeseen, koska osalla maahanmuuttajaväestöstä on suuria perheitä.
Myös asuntomarkkinoiden kiristyminen on vaikuttanut mm. hidastamalla nuorten kotoa muuttoa sekä vaikuttamalla muidenkin väestöryhmien asumisvalintoihin.
Väestöprojektioiden perusteella on tehty laskelmia asuntokuntarakenteesta vuoteen 2030 asti. Tulosten
mukaan on ennakoitavissa, että asuntokuntien keskikoko pienenee vain vähän Helsingin seudulla ja pysyy
nykyisellä tasolla Helsingissä. Lisäksi lapsiperheiden osuus asuntokunnista pysyy likimäärin nykyisellä tasollaan sekä koko seudulla että Helsingissä.
Vuokra-asuminen on Helsingin seudulla yleistä ainoastaan Helsingissä, jossa vuokra- ja omistusasumisen
osuudet ovat yhtä suuret, noin 47 % asutuista asunnoista. Koko Helsingin seudulla vuokra-asumisen osuus
38 % ja koko maassa 30 %. Asumisoikeusasumisen ja muiden ns. välimallien osuus on noin 5 % sekä Helsingissä että seudulla. Vuokra-asuminen jakautuu suunnilleen puoliksi vapaarahoitteisen sekä ARA:n rahoittaman kannan välillä. Omistusasumisessa asunto-osakkeiden omistus hallitsee omistusmuotoa Helsingin
seudulla, erityisesti Helsingissä, mutta koko maassa yleisin omistusmuoto on omakotitalon omistaminen.
Vuokra-asumista on vain vähän erillispientaloissa ja rivitaloissakin se on harvinaista. Sen sijaan Helsingin
seudun kerrostaloasunnoista yli puolet on vuokra-asuntoja.
Erilaiset asumisen tuet eri elämän tilanteissa oleville. Jos olet pienituloinen ja tulosi eivät riitä asumiskustannustesi kattamiseen, sinulla voi olla oikeus asumistukeen.
Yleinen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoja. Voit saada yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasuntoon.
Eläkkeensaajan asumistuki on tarkoitettu pienituloiselle eläkkeensaajalle, jos
- hän asuu yksin
- hän asuu puolisonsa kanssa
- muutkin asunnossa asuvat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen.
Sotilasavustuksen asumisavustus on tarkoitettu asevelvolliselle. Sitä voidaan maksaa myös asevelvollisen omaiselle.
Jos asevelvollinen hakee tukea asumiskustannuksiinsa ensimmäistä kertaa vasta asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi, hänelle ei myönnetä yleistä asumistukea, vaan sotilasavustusta. Jos asevelvollinen on hankkinut asunnon juuri ennen palvelukseen astumista tai kesken palveluksen, hänellä ei yleensä ole oikeutta sotilasavustukseen. Tällöin hän voi hakea yleistä asumistukea.
Jos asevelvollinen saa palveluksen alkaessa yleistä asumistukea, Kela maksaa palveluksen ajalta sotilasavustuksena hänen asumismenojensa ja asumistukensa erotuksen.
Opintotuen asumislisää maksetaan elokuusta 2017 alkaen vain
ulkomailla ja Ahvenanmaalla opiskeleville, jotka asuvat vuokralla (yleensä 210 e/kk)
Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskeleville, jotka opiskelevat maksullisella linjalla ja asuvat oppilaitoksen asuntolassa (yleensä 88,87 e/kk) ahvenanmaalaisille opiskelijoille.
Ulkomaan asumislisä voidaan myöntää ulkomaisessa tai ahvenanmaalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle, kun hän on suorittamassa opintoihin liittyvää opintojaksoa ulkomailla.
Tulot tarkoittavat rahaa, jonka saat.
Menot tarkoittavat rahaa,
joka sinulta kuluu joka kuukausi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti