Pinaatti (Spinacia oleracea)

Yleistä

Yv. Terveellinen: sisältää rautaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Lähtöisin Persiasta. Kiinassa viljelty jo 640 e.Kr, Eurooppaan tuli 1300-luvulla. Pinaatti oli yksi niistä ruoka-aineista, joita munkit saivat syödä paaston aikana. Suomessa pinaattia on kasvatettu 1600-luvun lopulta lähtien.

Pinaatti (Spinacia oleracea) on ruohokasveihin kuuluva vihannes.Sen lehdet ovat "ruttuiset" ja tummanvihreät. Talvilajikkeiden väri on tosin hieman vaaleampi. Se on tullut Eurooppaan Persiasta 1000-luvulla kun arabit valloittivat Espanjaan. Persiassa sitä on viljelty ainakin jo neljännellä vuosisadalla. Arabialainen kirjailija Ibn al-Awam totesi pinaatista 1100-luvulla, että se on "vihannesten prinssi".

Pinaatti on tunnettu rautapitoisuudestaan, vaikka todellisuudessa siinä on yhtä paljon rautaa kuin vihreissä vihanneksissa keskimäärin. Sen sisältämät oksaalihapot kuitenkin vaikeuttavat raudan imeytymistä. Lisäksi oksaalihappo sitoo kalsiumia. Siksi pinaatti tarjotaankin usein maitokastikkeen kera. Pinaattia käytetään ruoanlaitossa yleensä kastikkeen osana, pinaattikeitossa tai täytteenä esimerkiksi pastassa.Täytteenä käytettäessä pinaatti yhdistetään usein ricotta-juustoon ja kananmuniin. Yleensä pinaatti kypsennetään keittämällä, mutta joitakin hentolehtisiä pinaattilajikkeita voi käyttää tuoreena salaatissa. Kypsennettäessä pinaatti painuu kasaan erityisen paljon. Litra tuoretta pinaattia saattaa kypsennyksen jälkeen olla tilavuudeltaan enää desin verran. Usein pinaattia käytetään värjäämään ruokaa. Pate tai terriini saa vihreän koristeraidan, kun johonkin osaan taikinaa lisätään hienonnettua pinaattia, mutta myös vihreä pasta on saanut värinsä pinaatista.

Keskiajan lopulla ja 1600-luvulla pinaatti oli erittäin muodikas vihannes, etenkin sen värjäävien ominaisuuksiensa vuoksi. Silloisissa resepteissä pinaattia yhdistettiin yleensä makeisiin ruokiin. Sokerin varmaan ajateltiin tasapainottavan pinaatin makua. Hieman kitkerästä mausta johtuen pinaatti jakaa ihmisten mielipiteitä voimakkaasti. Toiset rakastavat sen makua, ja toiset eivät voi sietää sitä. Kirjassa Flaubert's Dictionnaire des idées Le Prudhomme toteaa pinaatista seuraavaa: "Inhoan sitä ja olen onnellinen inhotessani sitä, koska, jos pitäisin siitä, söisin sitä, enkä voi sietää sitä".

Vuonna 1870 tehtyjen laskelmien perusteella pinaatin luultiin sisältävän kymmenenkertaisen määrän rautaa verrattuna todelliseen arvoon. Tämän uskomuksen seurauksena esimerkiksi Kippari-Kalle saa voimansa pinaatista. Lopulta vuonna 1937 kävi kuitenkin ilmi, että käsitys pinaatin valtavasta rautapitoisuudesta perustui laskelmissa tapahtuneeseen desimaalivirheeseen, joka oli päässyt leviämään hämmästyttävän laajalle. Karoliinisen instituutin hiirillä tekemässä tutkimuksessa juomaveteen lisätty nitraatti, jota on myös esimerkiksi pinaatissa, vahvisti hiirien lihaksia.

Suomessa teollisesti jalostettava pinaatti tuotetaan Huittisissa.

Viljely

Voidaan viljellä koko maassa. Multava, kalkittu maa, ei siedä voimakasta lannoitusta (nitraatin suosija), pH n. 7,0. Ensimmäinen kylvö 1-2cm syvyyteen heti kun maa on sulanut. Itää 8-15 vrk:ssa. lisäkylvöjä voi tehdä alku- ja loppukesällä, ei keskikesällä, koska herkistyy kukkimaan. Kukkii myös herkästi, jos kärsii kuivuudesta. Taimiväli 10cm, riviväli 40cm. Kylvöstä korjuuseen n. 35-45 päivää. Tarvitsee runsaasti valoa ja kosteutta. Herkkä ilmansaasteille.

Korjuu ja käyttö

Lehtien kerääminen aloitetaan alhaalta päin yksitellen, jolloin samasta kasvustosta saadaan peräkkäisiä satoja.

Säilytys: Parhaimmillaan tuoreena keitettynä. Talveksi voidaan pakastaa tai kuivata.

Käyttö: Muhennoksiin ja keittoihin. Sisältää runsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Keitinveden mukana liiat nitraatit ja oksaalihapot liukenevat pois. Riski saada näitä haitallisia aineita ei ole suuri, koska pinaattia ei syödä joka päivä.

Pinaatin kasvattaminen kasvihuoneessa on loistava idea, jos haluat nauttia tuoreita vihanneksia myös talvisin. Pinaatti sietää hyvin alhaisia lämpötiloja, ja siksi sitä voidaan kylvää myös myöhään syksyllä. Jos pinaatti kylvetään lokakuussa, sato päästään keräämään vielä saman vuoden puolella. Näin elimistö saa pinaatin sisältämiä tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja myös talvikuukausien aikana. Laadun kannalta ajatellen oman kasvihuoneen talvipinaatti on huomattavasti terveellisempää kuin kaupasta ostettu pakastepinaatti.

Ihanteellinen pinaatin kasvatuspaikka on kasvihuoneen aurinkoisin osa. Maan on oltava kuohkeaa, mutta lannoitteita ei saa olla liikaa. Siemenet painetaan maahan ja peitetään kevyesti lisäämällä niiden päälle hieman multaa. Älä painele maata liian tiukkaan, äläkä astu maahan painettujen siementen päälle. Muista myös kastella pinaatinsiemenet. Siemenet kannattaa kastella lämpimämpinä päivinä ja varmistaa veden riittävä määrä. Pinaatin itämisaika on noin kolme viikkoa. Jos lämpötila laskee reippaasti kylminä syyspäivinä, pienempiin kasvihuoneisiin voi viedä pieniä ja turvallisesti palavia kynttilöitä. Näin kasvihuoneen lämpötila pysyy miellyttävänä eikä ilma pääse viilentymään liikaa.

Pinaatin kylvämisestä sen keräämiseen kuluu noin kahdeksan viikkoa. Tällöin voidaan kerätä pinaatin ensimmäinen sato. Jos pinaatin lehdet leikataan säännöllisesti hieman maan pinnan yläpuolelta, pinaatti tekee useamman sadon. Varmista kuitenkin, ettet leikkaa pinaatin keskusta, sillä se varmistaa, että saat useamman sadon. Istuttamasi pinaatti voi tehdä jopa neljä herkullista satoa. Pinaattia ei kuitenkaan pidä käyttää enää sen jälkeen, kun se on alkanut kukkia.

Pinaatti kuuluu revonhäntäkasveihin, ja sitä alettiin ensimmäisenä viljellä Lounais-Aasiassa. Nykyisin lehtivihanneksia, kuten pinaattia, suositaan niiden sisältämien erittäin tärkeiden ainesosien, kuten mineraalien, vitamiinien ja raudan vuoksi. Pinaattia voidaan käyttää moniin herkullisiin ruokiin. Usein keitettyjen perunoiden ja paistettujen kananmunien kanssa tarjoillaan höyrytettyä pinaattia.

Kylmiä syyspäiviä on siis turha pelätä ‒ useimmiten pinaatti kestää näitä lämpötiloja. Kannattaa kokeilla! Nautit varmasti oman pinaatin keräämisestä ja käytöstä. Varsinkin, kun tiedät tarkkaan, mistä se on peräisin ja kuinka se kasvatettiin.

Pinaatin kasvatus

• Valitse pinaatille aurinkoinen tai puolivarjoisa paikka.
• Kylvö siemenet mahdollisimman aikaisin keväällä multavaan, kevyehköön maahan, jonka pH on noin 7. Sopiva kylvösyvyys on 1–2 cm ja riviväli 30–40 cm. Siemenet itävät noin parin viikon kuluessa.
• Pidä rikkaruohot kurissa ja kasvualusta tasaisen kosteana kasvukauden aikana. Kuivuus saattaa edistää pinaatin kukkimista.
• Pinaatti ei siedä voimakasta lannoitusta. Pinaattikasvustoa vaivaavat kirvat voi häätää mäntysuovalla.
• Poimi satoa ennen kukintaa sitä mukaa, kun lehdet ovat sopivankokoisia. Kukinnan jälkeen lehtien laatu heikkenee.
• Pinaattia voi kasvattaa myös ruukussa tai parvekelaatikossa, ja kasvualustana voi käyttää kaupan multaseosta. Pidä kylvös tasaisen kosteana.
• Pinaatti on herkkä ilmansaasteille.

Pinaatin käyttö

Pinaattia voi syödä tuoreena tai keitettynä. Lehdet kannattaa käyttää mahdollisimman pian poimimisen jälkeen.

Pinaattia voi kuivata kuten yrttejä ja nokkosia, esimerkiksi kuivurissa tai kiertoilmauunissa mahdollisimman miedolla lämmöllä. Pinaatin maku pysyy raikkaampana, jos sen pakastaa. Ryöppää pinaatti vähässä vedessä eli keitä pari minuuttia. Jäähdytä ja leikkaa pinaatti pieneksi silpuksi. Pakkaa sopiviin annoskokoihin pusseihin tai rasioihin ja pakasta.

Pinaatti sisältää muiden vihreiden lehtivihannesten tapaan nitraattia, joka muuttuu elimistössä haitalliseksi nitriitiksi. Lannoitus, valon määrä ja myös kasvin käsittely vaikuttavat nitraattipitoisuuksiin. Muun muassa keitetyn pinaatin soseuttaminen tai säilytys huoneenlämmössä nopeuttavat nitraatin muuttumista nitriitiksi.

Pinaatissa on paljon kivennäisaineita ja vitamiineja. Rautaa pinaatissa on suunnilleen saman verran kuin muissa vihreissä kasviksissa. Pinaatin sisältämä oksaalihappo vähentää raudan imeytymistä.