Basilika

Maustebasilika eli basilika (Ocimum basilicum) on yksivuotinen pensasmainen ruohovarinen kasvi, jota käytetään yleisesti mausteena. Basilika kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon, jossa on monia mintunsukuisia yrttejä. Maustebasilikalla on kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita. Aromien perusteella basilikoja voidaan jakaa esimerkiksi aniksen-, kanelin-, timjamin- ja sitruunanmakuisiin lajikkeisiin.

Nimen alkuperä 

Basilikan nimi tulee kreikan sanasta basileus (βασιλεύς), joka tarkoittaa sanatarkasti ”kansan johtajaa” eli kuningasta. Monet pitävätkin maustebasilikaa mausteiden kuninkaana. Toiset selittävät sanan johtuvan sanasta basiliski, joka on tarujen käärmemäinen, maan sisällä asuva lisko, jonka pelkkä katse surmaa elävän olion. Ocimum juontuu kreikkalaisesta verbistä ozein (ὄζειν), mikä tarkoittaa tuoksuvaa.

Basilikaa tarkoittava sana on useimmissa Euroopan kielissä hyvin samankaltainen: islanniksi se on basilíka, venäjäksi bazilik (базилик), albaniaksi bozilok, tšekiksi bazalka ja nykykreikaksi vasilikos (βασιλικός). Kolonialismin aikaan basilikan nimi levisi muutamiin Afrikankin kieliin. Basilikan espanjalainen nimi albahaca juontuu arabiasta; alkuperäinen arabian sana on al-habaqa (الحبق).
Basilikojen Ocimum-sukuun kuuluu 150 lajia. Siksi basilikasta on kymmenittäin lajikkeita ja lehtimuotoja: isoja, pieniä, kähäriä, punaisia. Basilikan aromi perustuu erilaisiin haihtuviin öljyihin, joiden keskinäinen runsaus vaikuttaa kasvin tuoksuun. Makuja riittää perushedelmäisestä limettiin, kaneliin ja aina tiukkaan pippuriin.

Kasvina

Basilika on peräisin Aasian ja Afrikan trooppisista osista. Basilika kasvaa 20–60 sentin korkuiseksi ja sillä on 1,5–5 sentin pituiset ja 1–3 sentin levyiset lehdet. Usein basilika on vihreä, mutta myös violetit ja purppuraiset lajikkeet ovat yleistyneet. Usein vihreällä basilikalla on valkoiset kukat ja violetilla vaaleanpunaiset. Basilikalla on vahva, läpitunkevan makea tuoksu.
Basilika on selvästi trooppinen kasvi ja kärsii kylmästä jo +6 celsiusasteessa, joten sitä ei ikinä saisi kasvattaa ulkona jos hallat ovat mahdollisia. Vaikkakin basilika kasvaa parhaiten lämpimässä ja aurinkoisella paikalla ulkona, sitä voi myös kasvattaa sisätiloissa aurinkoisella eteläikkunalla. Basilikan multa kuivuu nopeasti aurinkoisella paikalla, jolloin kasvi alkaa helposti roikottaa lehtiään. Basilikaa voi lisätä pistokkaista tai sen tummista ja pienistä siemenistä, joita kehittyy jokaiseen kukkaan parhaassa tapauksessa neljä.

Mausteena

Maustebasilika on maailman tärkeimpiä mauste- ja aromikasveja. Sen lehtiä ja nuoria latvuksia
tavataan käyttää salaattien, pizzan, juusto- ja liharuokien maustamiseen. Maustebasilika on suosittu lisä erityisesti tomaatti- ja valkosipuliruoissa. Tärkeimpiä viljelymaita ja -alueita ovat Ranska, Egypti, Unkari, Kalifornia ja Intia (tieto vuodelta 1993).

Basilikaa käytetään yleisesti tuoreena, ja se lisätään keitettävään ruokaan viime hetkellä, koska keittäminen heikentää maun nopeasti. Tuoreita lehtiä voi nyppiä suoraan puskasta, tai lyhyen ajan niitä voi säilyttää jääkaapissa. Jos basilikaa on tarkoitus säilyttää kauan aikaa, niin ne voidaan pakastaa kevyen ryöppäyksen jälkeen. Tuoreet lehdet voi laittaa lasipurkkiin, ja peittää lehdet oliiviöljyllä ja ripauksella suolaa. Kuivattu basilika menettää suuren osan maustaan.
Välimeren keittiöissä käytetään paljon basilikaa, varsinkin samanaikaisesti tomaatin kanssa. Basilika on pääainesosa pestossa, italialaisessa kastikkeessa, joka on kotoisin Genovasta. Yleisimmin Välimeren maissa käytettyjä basilikalajikkeita ovat: 'Genovese', 'Purple Ruffles', 'Mammoth', 'Cinnamon', 'Lemon', 'Globe', ja 'African Blue'.

Basilikaa käytetään toisinaan yhdessä hedelmien kanssa tai hedelmähilloissa ja -kastikkeissa. Yleisiä hedelmiä ovat mansikka, vadelma ja tummat luumut. Vietnamilaisessa ruoanlaitossa käytettävä litteälehtinen basilika, jolla on hieman tavallisesta poikkeava maku, on yleisesti käytetty hedelmien kanssa.

Useiden basilikan muotojen siemenet muuttuvat kostuttaessa gelatiinisiksi, ja niitä käytetään aasialaisten juomien ja jälkiruokien hyydyttämiseen. Siemeniä myös käytetään yrttiliköörien valmistuksessa. Suomessa basilikaa on käytetty myös lääkkeenä kuningassalvassa (unguentum basilicum nigrum). Välimeren maissa maustebasilikan tiedetään vahvistavan sydäntä, helpottavan ruoansulatusta ja lievittävän masennusta.

Aasiassa kasvatetaan hieman erilaisia basilikoita kuin Euroopassa; aasialaisilla basilikoilla on apilamainen aromi, joka on vahvempi kuin Välimeren basilikoissa. Kiinassa paikallista lajiketta kutsutaan '九層塔':ksi ('yhdeksänkerroksinen temppeli'), kun taas tuontibasilikaa kutsutaan '羅勒':ksi. Jos ruoan valmistamiseen tarvitaan eurooppalaista basilikaa, kiinalaiseen keittokirjaan kirjoitetaan '羅勒' tai '巴西里', '九層塔' sijaan.

Basilika on myös hyvin yleinen thaimaalaisessa keittiössä, jossa käytetään kaksi eri lajia yhdistävää lajiketta: Ocimum basilicumin ja Ocimum sanctumin risteymää. Vietnamilaisessa ja kiinalaisessa keittiössä käytetään basilikaa myös keittoihin. Taiwanissa sakeisiin keittoihin (羹湯) lisätään tuoreita '九層塔' basilikanlehtiä. Taiwanissa myös syödään friteerattua kanaa syväfriteerattujen '九層塔' basilikanlehtien kanssa.

Sitruunabasilikalla on vahva sitruksen maku ja tuoksu, ja eroaa täten muista basilikoista. Sitä käytetään laajalti Indonesiassa, jossa sitä kutsutaan kemangiksi: sitä tarjoillaan raakana, yhdessä raa´an kaalin, vihreiden papujen, kurkun, ja usein nämä vielä friteeratun kalan tai ankan kanssa.

Ruuanlaitossa basilikasta riivitään tuoreita lehtiä, myös nuoria kukkia voi käyttää. Basilikan ei kuitenkaan kannattaisi antaa kukkia, koska kasvi kitkeröityy. Siksi yrttiä kannattaa latvoa ja kerätä satoa jatkuvasti. Sitä voi myös pakastaa, mutta maun hiipumisen vuoksi kuivuttamista ei voi suositella.

Basilikan siemeniä kannattaa kerätä talteen. Ne säilyttävät itävyytensä pitkään.

Valo ja paikka

Lämmin, valoisa, tuulensuojainen kasvihuone ja lasitettu parveke. Etelä-Suomessa myös kasvilava ja seinänvierustat ja aivan eteläisimmissä osissa avomaa kasvuharson tai -verkon alla. Ruukkukasvatuksessa parhaita ovat altakasteluruukut.

Basilikan esikasvatus

Kylvä siemenet huhtikuun alussa pieneen laatikkoon 3–4 sentin välein tai 2–3 siementä/ruukku. Ennen kylvöä kostuta multa ja tiivistä se taputtelemalla. Peitä ohuella hiekka-, turve- tai vermikuliittikerroksella ja muovilla. Pidä kylvös tasaisen kosteana sumuttelemalla. Basilika itää parhaiten valossa. Hyvä itämislämpötila on +20 astetta.

Taimien koulinta

Kouli, kun taimet ovat muutaman sentin pituisia. Siirrä ne halkaisijaltaan 6–7 sentin ruukkuihin. Jos olet kylvänyt kaksi siementä ruukkuunsa, poista heikompi taimi.

Latvominen

Latvo taimet, kun sirkkalehtien lisäksi on ilmestynyt muutama kasvulehti. Jätä kasviin muutama lehtipari. Jatka latvomista tämänkin jälkeen, jotta taimi haaroittuu, tekee uusia lehtiä eikä kuki.
Basilikan kastelu

Kastele basilikaa säännöllisesti tasaisin välein. Pidä multa jatkuvasti sopivan kosteana, mutta ei märkänä. Liika kosteus etenkin yöllä voi aiheuttaa juurimätää, jos ilma on viileä. Taimet kannattaa siksi kastella päivällä.

Karaisu

Karaise taimia kesäkuun puolivälistä ulkona pari tuntia kerrallaan. Siirrä taimet lopulliselle kasvupaikalleen vasta, kun lämpötila on yölläkin yli +15 astetta. Avomaalla taimi- ja riviväli on 30–40 senttiä.

Kasvupaikka

Suojaisa, aurinkoinen etelärinne on basilikalle ihanteellinen kasvupaikka. Avomaalla lämpöä voi lisätä istuttamalla taimet mustaan mansikkamuoviin. Myös harsotunneli ja kasvilava säilyttävät lämpöä.

Kasvualusta

Istuta basilika multavaan, ravinteikkaaseen ja läpäisevään maahan tai kasvusäkkiin. Avomaalla ja kasvihuoneessa mullan sekaan lisätään kompostia. Vaihtoehtoisesti voi antaa keväällä yleislannoitetta. Kalkkia lisätään pakkauksen ohjeen mukaan. Kalkin voi korvata tuhkalla, jota annetaan muutama desilitra neliölle. Ruukussa käytetään lannoitettua ja kalkittua turvemultaa.

Basilikan lannoitus

Lannoita basilikaa laimealla kastelulannoitteella tai ravinnepuikoilla noin kuukauden kuluttua istutuksesta.

Basilikalajeja ja -lajikkeita

Maustebasilika, Ocimum basilicum. Lajista on muun muassa seuraavia lajikkeita, muotoja ja alalajeja:

• ’Genoveser’. Isolehtinen, nopeakasvuinen, hyväarominen ja maukas.
• ’Opal’. Tumman purppuranpunaiset lehdet. Voimakkaan makuinen, hienoarominen
• ’Green Ruffles’. Suuret vaaleanvihreät, kurttuiset lehdet. Aniksen makuinen.
• ’Citriodorum’, sitruunabasilika. Pienehköt, sitruunantuoksuiset lehdet. Sopii myös jälkiruokiin.
• ’Cinnamon’, kanelibasilika. Kookaskasvuinen, miedosti kanelin makuinen.
• ’Licorice Basil’, anisbasilika. Mieto aniksen tai lakritsan maku. Sopii kukkapenkkiin, kaunis kasvutapa. Korkeus 40 cm.
• O.b. var. thyrsifl ora, thaibasilika. Tanakka, voimakkaan makuinen, käytetään tuoreena.
• O.b. subsp. minimum, pikkubasilika. Pienilehtinen, pensasmainen, aromikas.
• Muita basilikalajeja:
• Kamferibasilika, Ocimum americanum. Kotoisin Amerikasta, aromeissa limettiä, korkeus 50 cm.
• Pyhäbasilika, Ocimum tenuifl orum. Kotoisin Intiasta, voimakas, makea tuoksu, runsas kukinta.
• Pensasbasilika, Ocimum grartissimum. Kotoisin Karibialta, puuvartinen, talvetus sisällä.

Hoito

Avomaalla ja penkissä viljeltäessä basilika tarvitsee kompostia 3-4 kg/ m². Taimet on syytä latvoa, kun niissä on muutama pari kasvulehtiä. Tällöin niistä tulee tuuheampia ja sadosta runsaampi. Varsinkin honteloille yksilöille latvominen on tärkeää. Kitkentää, harauksia ja kastelua tehdään tarvittaessa. Lisälannoitus voi olla tarpeen ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jos halutaan vielä toinen sato. Basilikan yleisimpiä tuholaisia ovat kirvat. Punalehtistä Dark Opal -lajiketta vaivaavat usein ripsiäiset, joita torjutaan poistamalla vioittuneet lehdet.

Sadonkorjuu ja käsittely

Kasvihuoneessa tuoreita lehtiä ja kukkia voi nyppiä kasvustosta jo viikko istutuksen jälkeen. Sato kerätään käsin. Lämmittämättömistä kasvihuoneista saadaan yleensä kaksi satoa; lämmitetyistä satoa voidaan korjata 4 - 7 kertaa. Sato korjataan silloin, kun kukintojen alimmat kukat ovat auki. Pienilehtiset lajikkeet tarvitsevat yleensä pisimmän kasvuajan. Korjuussa jätetään n. 10 cm:n sänki. Kahta alimmaista lehtihankaa alempaa basilikaa ei saa leikata, jos halutaan jälkikasvua. Avomaalla mahdollinen toinen sato korjataan ennen hallojen tuloa. Runsaasti vettä sisältävän basilikan, erityisesti kasvihuoneessa viljellyn, kuivaus ei ole mitenkään helppoa. Koska basilikan lehdet tummuvat helposti niitä käsiteltäessä ja myös kuumenevat herkästi leikattuna, sadonkorjuu on tehtävä varovasti ja nopeasti. Kuivatuslämpötila saa olla korkeintaan +40 ^oC. Tosin monet suosittelevat kuivatusta pienemmässä lämpötilassa, esim. +35 ^oC:ssa, ja voimakkaassa ilmavirtauksessa. Koska lehdet kuivuvat hitaasti, pienimittaisessa korjuussa ne kannattaa riipiä varsistaan. Basilikaa kannattaa myös pakastaa, koska aromit säilyvät tällöin paljon paremmin.

Ruoansulatusjärjestelmälle

Basilika on aromaattinen lääkekasvi, joka auttaa ruoansulatusta sekä ehkäisee ja rauhoittaa joitakin vaivoja:

• Helpottaa hidasta ruoansulatusta.
• Ehkäisee kaasunmuodostusta ja ilmavaivoja.
• Ehkäisee pahanhajuista hengitystä.
• Auttaa lopettamaan oksentelun.
• Kiihdyttää ruokahalua.
• Hermostolle

Basilika voi myös auttaa parantamaan hermostoon liittyviä häiriöitä: 

• Vahvistaa hermostoa.
• Vähentää ahdistusta ja stressiä rentouttavien ominaisuuksiensa ansiosta.
• Rauhoittaa vatsan hermoja.
• Auttaa taistelemaan unettomuutta vastaan.
• Voi hyödyttää lievän masennuksen hoidossa.
• Vähentää fyysistä ja psyykkistä uupumusta.

Basilikalla on joitakin sellaisia ominaisuuksia, jotka voivat auttaa vahvistamaan vastustuskykyä:

• Auttaa myrkkyjen poistamisessa ja puhdistaa verta.
• Ehkäisee flunssia ja nuhaa antimikrobisista ominaisuuksistaan johtuen.
• Alentaa kuumetta.
• Sen sientä torjuvat ominaisuudet ehkäisevät infektioita.
• Se on luontainen tulehdusta torjuva/lievittävä aine.
• Se toimii kipulääkkeenä päänsärkyyn, hammaskipuun tai kuukautiskipuihin.
• Taistelee yskää vastaan.
• Ehkäisee suolistoloisia.
• Se on hyvin tehokas hengitysteiden vaivojen hoidossa, kuten nielutulehduksessa, astmassa tai keuhkoputkentulehduksessa.
• Lievittää ummetusta.

Elimistön puhdistamiseen myrkyistä ja painonpudotukseen:

Basilikan tulisi kuulua jokaiseen terveelliseen detox- ja painonpudotusruokavalioon.

• Sen diureettiset ominaisuudet poistavat nesteturvotusta.
• Se saa aikaan kylläisyydentunteen, mikä hillitsee nälkää ja auttaa syömään vähemmän.
• Se on hyvä apukeino vähentämään tunnesyömistä.
• Se auttaa poistamaan munuaiskiviä.
• Sen piristävät ominaisuudet auttavat torjumaan väsymystä ja lisäämään poltettujen kaloreiden määrää.
• Se torjuu myös vatsan turvotusta.

Muut basilikan lääkinnälliset hyödyt

Tässä joitakin muita basilikan yllättäviä terveyshyötyjä:

• Parantaa verenkiertoa sekä sydämen ja verisuonten terveyttä. Alentaa korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia.
• Tehostaa muistia ja psyykkisiä kykyjä.
• Säätelee verensokeria ja ehkäisee diabetesta, kuten myös insuliiniresistenssiä.
• Imettävillä naisilla basilika lisää maidontuotantoa.
• Ehkäisee huimausta.
• Rauhoittaa suun haavaumia.
• Toimii luonnollisena hyttyskarkottimena.
• Parantaa näkökykyä.